perjantai 3. helmikuuta 2017

3.2. Förin pullasorsia - Wintering Mallards, River Aurajoki, Turku

My walkabouts led me just a few steps from apartment, well, what to do? First, I checked nearby park for Asian (?) Nuthatch, and actually saw one. It was just a brief record, not sure about its subspecific identity. I walked further, down to Aurajoki river to check wintering Mallards. One male Eurasian Teal there, and Mallards. Well, how many different morphs, or weirdos, amongst them? See below. EDIT: I visited Nuthatch site again, and get a bit better views of bird. I think it is nominate after all.

Mitäpä keksisi synkän pilvisenä talvipäivänä, kävelyetäisyydeltä? Paremman tekemisen puutteessa kävin aluksi Urheilupuistossa etsimässä nakkelia, joka löytyikin nopeasti kuuluvan äänensä ansiosta, mutta näyttäytyi ruokintapaikalla turhan lyhyesti. Jatkoin jokirantaan aina Förin sulalle saakka. Täällä talvehtii arviolta parisataa sinisorsaa ja tavi. Tavi löytyikin heti lähimpien sorsien joukosta, kyseessä lienee sama yksilö joka vietti myös edellisen talven pullasorsaseurassa.

Tavi - Eurasian Teal

Sinisorsa on yleinen talvehtija Etelä-Suomessa ja talvikannan vahvuudeksi on arvioitu 10.000 - 20.000 yksilöä. Muut puolisukeltajat ovat suhteellisen harvinaisia talvituttavuuksia, vuodenvaihteen jälkeen on kuluvana talvena ilmoitettu havainnot noin 80 tavista, alle 10 haapanasta sekä yhdestä lapasorsasta. Suvun muita lajeja, kuten jouhi- tai harmaasorsaa, ei vielä ole havaittu tänä vuonna Suomessa.

Mutta olisiko sinisorsien seassa risteymiä tai muuten vain omituisia värimuotoja? Katsotaanpas.

Sinisorsa - Mallard, drake
Sinisorsan arkkityyppi - ruskea rinta, vaaleanharmaat kyljet, musta selkä, metallinvihreä pää, kapea valkoinen kaularengas, keltainen nokka, oranssit jalat, yläpeitinhöyhenissä mustat tuplakiehkurat, puhtaanvalkeat uloimmat pyrstösulat. Koiras.

Male with reduced brown on breast, but with slight chestnut wash on flanks.
Tässä yksilö, jolta puuttuu ruskea rinta lähes kokonaan ja toisaalta puvun harmaat osat ovat kauttaaltaan heikosti ruskeansävyiset. Ei valkeaa kaularengasta.

Male without brown on breaast at all
Edellistä muistuttava tyyppi, tällä rinta vielä vaaleampi, kupeiden kanssa yhtenäisen harmaa. Ei ruskeaa sävyä selässä eikä kyljissä, kapea valkoinen kaularengas on.

Very dark, "Dipper-like" male
Tässä koskikaraa muistuttava värimuoto :) Päässä erottuu vihreänmusta kiilto, ruumis on hyvin tumma ja rinnassa on laaja valkoinen lautuma. Nokka musta, kärjessä mustan kynnen takana hieman vaaleampi, harmaanvihreä vyö.


Sama yksilö uimassa. Valaistuksesta riippuen vaikuttaa toisinaan jopa mustavalkoiselta.

This one comes with beautiful chestnut tone below
Kupeilta kauniin kastajanruskea ja selästä mustahko värimuoto. Rinnassa valkoista, mutta ei kauluria.

Pale bluish-grey bill
Ihan perusankka, vai onko sittenkään? Tämä oli parven ainoa lintu, jonka nokka oli silmiinpistävän vaalean sinertävän harmaa, jopa hieman jouhisorsan nokanväriä muistuttaen.


Sama yksilö, nokan väriero silmiinpistävä alareunan keskivertosorsaan verrattuna. Olisi kiintoisaa tietää, kirkastuuko nokan väri keltaisemmaksi kevättä kohti, vai säilyykö siniharmaana läpi vuoden?

Female, intersex -type
Entäs tämä? Olisiko linnussa vaikka haapanan vaikutusta, ruosteenokran posken muodossa? Selänkin väritys eroaa sinisorsakoiraasta vähäsen ja pyrstössä on lämpimän ruskeaa sävyä, koiraan valkoisista uloimmista pyrstösulista poiketen. Nokan väritys ei kuitenkaan sovi alkuunkaan juhlapukuiselle koiraalle, ei myöskään risteymille, vaan muistuttaa naaraan nokkaa. Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin interseksi eli hyvin vanha naaras, jonka höyhenpuku on kehittynyt suuresti koiraan kaltaiseksi. Kuten seuraavallakin yksilöllä.

Another female, intersex -type
Tässä samantapainen yksilö. Pään ja nokan kuviointi suuresti edellistä lintua muistuttavat. Uloimmat pyrstösulat kokovalkoiset tällä linnulla, kupeilla perus/naaraspuvun höyheniä. Luultavasti pikemminkin interseksi kuin tavin, haapanan tms. risteymän vaikutusta, huolimatta tavikoirasta muistuttavasta kupeiden vipevöinnistä.

 Female, just a bit darker than on average
Myös sinisorsanaarailla on runsaasti vaihtelua puvussa, osa linnuista on huomattavan tummia sekä puvultaan, että nokan värityksen osalta, kuten tämä kuvan lintu.


Tässä kaikin puolin varsin tavallinen sorsanaaras, jolla on  selväpiirteisesti kuvioidut pää ja nokka - ei mikään Spot-billed Duck kuitenkaan.


Toinen naarasyksilö, tällä linnulla on lämpimän oranssinsävyinen rinnan pohjaväri sekä lähes kokonaan oranssi nokka.


Pähkinänakkeli käväisi ruokinnalla, mutta visiitti oli niin lyhyt, että tuntomerkkejä ei kunnolla ehtinyt katsoa ja hämärissä otetusta kuvastakaan ei juuri viisastu. Lintu näyttää varsin vaalealta ja nokka on todella pieni. Toisaalta silmäjuovan päällä erottuu hyvin vähän valkoista ja linnun kuve näyttää lämpimänsävyiseltä. Asiatica, vai esimerkiksi Ruissalossakin tavattu, välimuotoinen lintu?

EDIT Uusintavierailu ruokintapaikalle ja tällä kertaa nakkeli näkyi vähän paremmin, tosin yhä melko kaukana ja korkealla. Sittenkin nimialalajia europaea - asiaa tarkemmin tutkimatta tuntuisi siltä, että tämä alalaji on runsastunut ja vastaavasti asiatica on vähentynyt Suomessa?




maanantai 30. tammikuuta 2017

Keväinen talvipäivä 27.1.

Tammikuu on lopuillaan ja säiden luulisi olevan talviset. Ainakin länsirannikolla sää oli kuitenkin kaukana talvisesta viime perjantaina: Meri huuhtoi rantoja vapaana, pellot olivat lumettomat ja aurinko paistoi sinitaivaalta tyynessä säässä.


Vaikka Siipyyssä oli keskipäivällä linnustollisesti hiljaista, talvipukuinen härkälintu oli ensimmäinen kaukoputken näkökenttään osunut vessu. Muuten linnusto oli isokoskelo- ja kalalokkipainotteista. Valkopäinen vanha merilokki matkasi pohjoiseen kaklattaen, kieltämättä keväisen oloinen kokemus.



Tyrneissä on vielä paikoitellen runsaasti marjoja jäljellä, talvehtivia rastaita luulisi löytyvän rannoillta mutta Siipyyssä ei näkynyt yhtään.

Nuori merikotka saapui määrätietoisesti etelästä, mutta lento keskeytyi kun merikotka huomasi koskeloparven. Saalistusyritykset olivat tuloksettomia ja koskelot eivät suhtautuneet yritykseen kovin vakavasti, sentään sukelsivat kuitenkin juuri ennen kuin kotka osui kohdalle.



Piolahden timaliparvi piileskeli taitavasti ylitiheässä ruovikossa. Vaikka linnut ruokailivat aivan jalkojen juuressa, kuvaaminen oli lähes mahdotonta.


Lumettomille pelloille saapuu joutsenten etujoukkoja ja ensimmäisiä hanhia vain muutaman viikon kuluessa. Tjärlaxissa pelloilla sentään jo oli kuvan parivaljakko, vanha laulujoutsen ja nuori kyhmyjoutsen.



Iltarusko valaisi jääpaloja Siipyyn rannoilla.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Siberian Accentor, Turku - Taigarautiainen Topinojalla



After an exceptional influx in autumn 2016, few Siberian Accentors still struggle Finnish winter. See also this DB article. No less than five birds were spotted in Topinoja dump, Turku, in early November, three of which are still visiting feeding table in these chilling days. There is also one in Hammarland, Aland, found in a winter bird census after holidays, and one in Asikkala. My start for birding year has been pretty slow, but today I finally had time to visit Topinoja. The weather was gloomy and there was just a single Siberian Accentor, a ringed one, visiting the feeder. Anyway, it was showing well, calling occasionally and - flew to a treetop and sang thin sub-song! An Arctic Redpoll, a Goshawk and a Lesser Spotted Woodpecker were seen, too. Later I tried to find an asiatica Nuthatch in the centre, but with no success.


Ennennäkemättömän syysinvaasion jälkeen muutamia taigarautiaisia sinnittelee yhä Suomen talvessa. Turun Topinojalla on vielä tämän vuoden puolella tavattu vähintään kolme yksilöä, viime päivinä tosin vain tämä kuvien rengastettu yksilö.





Taigarautiainen ilmestyi ruokinnalle tiasten seurassa ja sille näytti maistuvan nurmikonsiemen, jota tiettävästi on herkkutarjonnan seassa. Lieneekö leudon sään aikaansaannosta, mutta lintu käväisi myös läheisen kuusen latvassa hihittelemässä sekä lauloi jonkinlaista tapailevaa syyslaulua - koiras!


Lähistöllä oli päivällä ollut myös valkoselkätikka mutta omat tikkahavikseni jäivät ruokinnalla vierailleeseen käpytikkaan sekä seljoja naputelleeseen pikkutikkaan. Hemppo, tundraurpiainen, kana- ja varpushaukkojakin näkyi, mutta urheilupuistossa eilen havaittua asiatica -nakkelia ei löytynyt.


Topinojalla pyöri myös 350 argaria ja viisi merilokkia. Isolokkeja on alkuvuoden aikana ilmoitettu Suomesta vain viisi yksilöä, eikä Topinojalta tullut lisäystä lukuun. Nyt on kuitenkin oivat ajat isolokin tapaamiseen, kuvan lintu on muutaman vuoden takaa Uudestakaupungista.






lauantai 26. marraskuuta 2016

Pihapiirin lintutalvia ja talvilintuja Vesilahdella - Yardbirds in winter

Kuusitiainen - Coal Tit
Olen 2000 -luvun alkupuolelta lähtien laskenut talven aikana kotipihasta havaitut lintulajit, välillä leikkimielisen talvipihapinnakisan varjolla ja toisinaan ihan muuten vaan. Tässä yhteydessä talvea ei määritellä termisesti vuorokauden keskilämpötilan mukaan vaan simppelisti kalenterista, käsittäen joulu-, tammi- ja helmikuun. Havainnointiaktiivisuus on vaihdellut talvesta toiseen. Toki talvetkin ovat vaihtelevia: Usein pakkasjakso on jäädyttänyt vesistöt juuri ennen talvikauden alkua, joskus on ollut runsaasti pihlajanmarjoja loppusyksyllä, toisinaan on ollut todellinen pakkastalvi ja enimmäkseen talvet ovat olleet varsin leutoja ja vähälumisia.

Töyhtötiainen - Crested Tit
Viimeisten kymmenen vuoden aikana lajimäärä on vaihdellut 22 (talvi 2007/2008) ja 34 (talvet 2006/2007, 2012/2013 ja 2014/2015) lajin välillä ja keskimäärin lajeja on ollut 30. Jokaisena talvena on havaittu seuraavat 11 lajia: Käpytikka, punatulkku, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, harakka, naakka, varis, korppi ja viherpeippo. Seuraavat kuusi lajia on tavattu vain kerran: Kesykyyhky, sarvipöllö, punarinta, punakylkirastas, kulorastas, järripeippo.

Hömötiainen - Willow Tit





TALVI
06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 11/12 12/13 13/14 14/15 15/16
1
laulujoutsen
X
X X
X X X X X
2
isokoskelo
X
X

X X X X X
3
fasaani
X X X



X X X
4
merikotka
X X


X

X
5
kanahaukka

X X X



X
6
varpushaukka
X X X X X
X X X X
7
ampuhaukka



X X




8
kalalokki
X



X X X X X
9
harmaalokki
X X X

X X X X X
10
merilokki






X X
X
11
kesykyyhky






X


12
varpuspöllö
X

X X X

X
13
lehtopöllö
X
X
X


X X
14
sarvipöllö


X






15
harmaapäätikka


X
X




16
palokärki

X X X
X X X

17
käpytikka
X X X X X X X X X X
18
pikkutikka




X X X X
X
19
tilhi
X
X X X
X
X
20
punarinta





X



21
mustarastas
X

X X X X X X X X
22
räkättirastas
X
X X

X
X X
23
punakylkirastas








X
24
kulorastas
X








25
hippiäinen


X
X X


X
26
pyrstötiainen



X X X X
X X
27
hömötiainen
X X X X X X X
X X
28
töyhtötiainen
X X X
X X
X X
29
kuusitiainen
X X X X X X X X X X
30
sinitiainen
X X X X X X X X X X
31
talitiainen
X X X X X X X X X X
32
puukiipijä
X X X X X X X X X X
33
isolepinkäinen
X

X





34
närhi
X X X

X X X X X
35
harakka
X X X X X X X X X X
36
naakka
X X X X X X X X X X
37
varis
X X X X X X X X X X
38
korppi
X X X X X X X X X X
39
pikkuvarpunen


X X X X X X X X
40
peippo



X X X X


41
järripeippo
X








42
viherpeippo
X X X X X X X X X X
43
tikli




X X X
X
44
vihervarpunen
X

X X X X
X
45
urpiainen
X X X X X X X X
X
46
tundraurpiainen
X

X

X X

47
pikkukäpylintu
X
X


X
X
48
taviokuurna






X
X
49
punatulkku
X X X X X X X X X X
50
keltasirkku
X X X X X X
X X X


(ruskourpiainen)
X
X


X X
X


















34 22 32 29 29 32 34 27 34 29