Etelänsatakieli!

Vihdoin ja viimein 24.6. klo 22.50 Oriveden etelänsatakieli haksahti verkkoon, kolmen verkon jadan keskimmäisen verkon toiseksi ylimpään pussiin! Kuvia ja muutamia kommentteja tuntomerkeistä:

Lämpimän ruosteenruskea pyrstö ja yläpuoli, lyhyt siipi, seitsemän käsisulan kärkeä näkyvillä, kaulansivuilla harmaa alue

 

Pyrstön yläpeitinhöyhenet voimakkaan ruosteenpunaiset, tasaväriset pyrstön kanssa ja myös alaselän väri ruosteenpunainen

Kurkku ja rinta tasaväriset, rinnan sivujen pohjaväri heikosti harmahtava, ei satakielimäisiä viiruja tai täpliä, hyvin heikko suttu sallittua. Silmärengas tosin varsin heikko silmän etu- ja alaosassa.

Päälaella erottui lämpimän ruosteensävyinen kalotti, skj ja kaulansivut harmahtavat

Kauniin ruosteenpunainen pyrstö ja kuviottomat lämpimän oranssinbeiget pyaph:t

Ensimmäinen käsisulka lyhyehkö, molemmissa siivissä = käph:ien mittainen. 4. käs kovertunut, kovertuman pituus 10mm. Siipi pyöristynyt, 2.käs = 5.käs.

Joitakin huomioita määrityksestä. Kädessä heti pienikokoisen oloinen, kirkasvärinen yleisvaikutelma. Silmärengas oli tällä yksilöllä etelänsatakieleksi harvinaisen heikko, voimakkaimmillaan silmän ylä- ja alaosassa, katketen silmän edestä. Jo maastossa kaukoputkella silmärengas vaikutti heikolta, linnun laulaessa näkyvillä oksalla. Rinnan kuviointi sopii hyvin etelänsatakielelle, kurkku ja rinta tasaväriset ilman kontrastieroja ja satakielimäiset täplät/diffuusit viirut puuttuivat. Pieni epätasainen likaisuus sallitaan, joskin vieläkin tasavärisempiä yksilöitä näkee. Siipikaavio ja mitat etelänsatakielen, ensimmäisen käsisulka silti lyhyehkö, vain pisimpien käph:n tasolla. Tämä ei tosin oman rengastuskokemukseni perusteella ole aivan tavatonta, vaikkakin suurella enemmistöllä yksilöistä ensimmäinen käsisulka on selvästi käph:iä pidempi. 4.käs kovertuma molemmilla siivillä symmetrinen, 10mm pitkä. Siiven max 83mm lienee tyypillinen nimialalajin etelänsatakielikoiraalle. Pyrstö 66mm samoin, kaakkoisten alalajien pyrstö olisi pidempi. Kädessä iph:t ja muutkin peitinhöyhenet vaikuttivat varsin tuoreilta, hyvin tasavärisiltä ja saman ikäisiltä. Samoin pyrstö oli hyväkuntoinen, korkeintaan heikosti kulunut. 2kv linnulla olisi luultavimmin näkynyt merkkejä vaaleista reunuksista tai koloja kärkitäplien kuluttua pois. Paino 20.6g. Suomessa olen nähnyt aiemmin vain kaksi etelänsatakieltä kädessä, ja tämä muistutti suuresti molempia, kuten myös vähäisen kokemukseni perusteella espanjalaisia yksilöitä.

Kiitokset vielä linnun löytäjälle Jukalle sekä kaikille rengastuksessa avustaneille!

Huh, onnistuipas viimeinkin! Kuva: Antti Pesola