Lintukansan väestönlaskenta 27.12.2015, Vesilahden Kirkonkylä - Winter bird count

Joulunpyhien ja uuden vuoden väliaikaan sattuu vuosittainen talvilintulaskenta. Aurinkoinen ja tyyni sää on lopputuloksen kannalta ihanteellinen, mutta aina sellaista ei ole tarjolla. Joka tapauksessa laskenta on säässä kuin säässä oivallinen syy lähteä pienelle kinkunsulattelulenkille.

Massive snowclouds at Lake Mantere yesterday evening, with modest precipitation, though

Jo eilisiltana jyhkeät lumipilvet enteilivät kylmää ja kirkasta yötä ja aurinkoista päivää. Aamulla olisi mahdollisesti odotettavissa vielä viimeisten vesilintujen muuttoa. Joutsenia on ollutkin kohtalaisesti, Vähäjärvellä ja Manterejärvellä yhteensä neljättäsataa laukkaria ja kanadanhanhiakin vielä toistasataa.

Whooper Swans at Lake Vähäjärvi on 27th December, 2015

Last Swans leave in-land lake district around early January in their autumn migration and first spring migrants arrive in early February

Joutsenten sekaan oli eksynyt myös 2kv (toissakesäinen) kyhmyjoutsen, joka on näillä kulmilla harvinainen. Kyhmyjoutsen on yleensä helppo erottaa laulujoutsenista puolisukeltaessaankin, laulujoutsenta pidemmän pyrstönsä perusteella.

A Mute Swan with Whooper Swans.

Laskenta-aamu valkeni kirkkaana ja Joulupäivän täysikuusta oli vielä jäljellä muhkea tahkojuustomainen kiekko. Aurinko nousi klo 9.42 ja pakkasta oli -7dC eli tismalleen saman verran kuin edellisessä talvilaskennassa päivälleen vuosi sitten! Kevyenkevyttä pakkaslunta oli kuin huiskaistuna siellä täällä, mutta varsinaisesti maa ei ollut valkoinen.

It's cheese, believe me!

Näkymä hautausmaalta länteen reitin alkuvaiheilta. Päivälleen vuosi sitten sama maisema näytti suunnilleen tältä.

Vesilahti Church Cemetery lies along my winter bird route

Vuonna 1802 valmistunut puukirkko ei ole läheskään ensimmäinen kirkkorakennus tällä paikalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vesilahden seurakunnasta on vuodelta 1346. Kuvan oikean laidan kivisakasti on peräisin Suomen keskiajalta, kenties 1500 -luvun alkupuolelta.

Vesilahti Church and Sacristy. First written evidence of Vesilahti chappel dates back in 1346

Kelinluku osui sikäli oikeaan, että Kirkkolahti ja muutkin vesistöt olivat yön aikana jäätyneet, ainakin melkein, ja joutsenilla todella oli muuttoa. Komeimmassa parvessa matkasi tasan 70 aamuauringon kullanväriseksi värjäämää joutsenta kohti lounasta.

Golden Whooper Swans on migration in morning light

Lake Kirkkolahti with new ice cover

Voidaanko laskentojen perusteella päätellä jotakin Kirkonkylän linnuston kehityksestä? Seitsemän vuoden aineisto yhdeltä ainoalta reitiltä on toki pieni. Seuraavassa on käytetty yksilömääriä sellaisenaan, vaikka usein aineisto esitetään yksilöitä/10 reittikilometriä -muodossa. Suurempia laskenta-aineistoja voidaan tarkastella erilaisin tilastollisin menetelmin ja virhelähteitä korjaten, mutta se onkin jo sitten lintutiedettä.

Willow- (blue), Crested- (orange) and Coal (yellow) Tit numbers 2009 - 2015

Metsätiaisilla ei mene Kirkonkylällä hyvin. Kaikki kolme lajia tarvitsevat enemmän tai vähemmän metsää ja etenkin vanhempaa puustoa, joka hupenee rakentamisen myötä hiljalleen. Töyhtötiainen on lajeista selväpiirteisin paikkalintu, eikä kanta juuri saa täydennystä ulkopuolelta. Kuusitiainen on selkeä nomadi ja lajin kanta saa täydennystä idästä pari kertaa vuosikymmenessä. Hömötiainenkin vaeltaa, mutta pienimuotoisemmin kuin kuusitintti, joten senkään tulevaisuus ei näytä hyvältä pitkällä aikavälillä. Hömötiaisen valtakunnallinen kannankehitys talvilaskennoissa luettavissa täältä.

Great and Blue Tit are doing well (blue = Blue, orange = Great)

Sini- ja talitiaisella sen sijaan ei ole hädänpäivää. Viime- ja kuluvan talven pieni notkahdus saattaa hyvin johtua kahden edellisen kylmän kesän heikosta pesimämenestyksestä, mutta yleisesti ottaen näillä lajeilla elinolot ovat vain parantuneet lumitalvien vähentyessä.



House Sparrow (orange) is about to vanish meanwhile Eurasian Tree Sparrow (blue) is increasing

Varpusen kohtalo on sinetöity ja laji hävinnee Kirkonkylältä muutamassa vuodessa. Vielä muutama vuosi ennen seurannan aloittamista varpunen oli selvästi pikkuvarpusta runsaampi ja pikkuvarpunen esiintyi harvinaisena. Noin vuoden 2005 paikkeilla pikkuvarpunen syrjäytti yksilömäärässä varpusen. Varpusen valtakunnallinen talvikannankehitys täällä ja pikkuvarpusen täällä.

Total numbers are very variable depending on weather and available food sources

Kaikkien lintulajien yhteenlaskettu yksilömäärä on vaihdellut välillä 439 (kylmä, luminen ja marjaton talvi 2010/2011) ja 866 (leuto pihlajanmarjatalvi 2014/2015). Vaihteluun vaikuttaa suuresti mm. syksyn leutous, vesistöjen jäätilanne vesilintuineen, koivun, lepän ja havupuiden siemensadot sekä pihlajanmarjasadon määrä. Joidenkin lajien yksilömäärät kasvavat ankarina talvina näennäisesti lintujen hakeutuessa pihapiirien ja lintulautojen pariin laskijan havaittaviksi.

Number of species is not so variable and ranges from 17 to 24.

Lajimäärä on vaihdellut 17 - 24 välillä ja myös lajimääriin vaikuttaa laskentaa edeltävän kauden sää- ja ravintotilanne. Myös laskentapäivän säätila sekä sattuma vaikuttavat reilun parin tunnin ja kuuden kilometrin lenkin havaintoihin.


Laskennan kaikki havainnot systemaattisessa järjestyksessä: (21 lajia, 573 yksilöä plus kahdeksan oravaa):

Laulujoutsen	81
Isokoskelo	5
Fasaani	1
Harmaalokki	4
Käpytikka	5
Mustarastas	5
Hippiäinen	3
Hömötiainen	1
Kuusitiainen	2
Sinitiainen	74
Talitiainen	80
Puukiipijä	1
Närhi	2
Harakka	26
Naakka	27
Varis	19
Varpunen	2
Pikkuvarpunen	133
Viherpeippo	74
Punatulkku	21
Keltasirkku	7